perjantai 19. joulukuuta 2014

Harjoituksia seuraamassa: hetki ennen joulupaussia.

Intensiivinen kohtaus meneillään; näyttämö on lähes valmis eli sellainen kuin esityksessä. Näyttelijöillä on roolivaatteet yllään. Taustalla myös videokuvaa.

Kävin ennen perjantaina alkavaa joulutaukoa katsomassa missä vaiheessa harjoitukset ovat nyt. Tällä hetkellä on menossa niin sanottu läpimenovaihe, jossa iltaisin mennään näytelmää läpi ja päiväharjoituksissa käydään läpi palautetta ja tehdään tarvittavia korjauksia.

Ensimmäinen läpimeno oli 16.12. ja katsomossa istui myös teatterinjohtaja Maarit Pyökäri. 17.12. oli toinen läpimeno ja 18.12. on ensimmäinen valmistava harjoitus, jossa tärkeimmät olosuhteet ja välineet vastaavat mahdollisimman hyvin varsinaista esitystä. Pääharjoitukset alkavat tammikuussa ja silloin kaiken pitäisi olla täsmälleen samanlaista kuin varsinaisessa esityksessä.
Ohjaaja Sirkku Peltola keskittyy ja tarkkailee tekstiä sekä esitystä samaan aikaan.
 Olin seuraamassa palautteenantoa läpimenosta. Ohjaaja-käsikirjoittaja Sirkku Peltolan antama palaute keskittyi aluksi yleiseen tasoon yksityiskohtiin tarkempaa huomiota kiinnittämättä. Tällä hetkellä toinen puolisko alkaa olla niin sanotusti hyvin kasassa eli se on jo suhteellisen mallikas. Läpimenovaiheessa katsotaan dramaturgisia seikkoja tarkemmin ja sitä, että millä tavalla esitys rytmittyy. Kai Kotalaa esittävä näyttelijä Aimo Räsänen kertoo tarkemmin:

-Nyt olemme niin sanotusti läpimenovaiheessa. Kohtaukset on katsottu läpi ja kohtausten sisäiset rytmit siihen malliin, että on mahdollista mennä koko näytelmä läpi. Ja tekstikin on nyt hallussa koko porukalla. Pääsemme nyt näyttelijöinä tarkemmin katsomaan roolihenkilön kaarta siinä suhteessa, että mitä energiaa vaatii missäkin kohtaa näytelmää. Ja missä kohtaa voi vielä tehdä joitakin asioita eri tavalla. Ohjaaja rupeaa tietenkin katsomaan kokonaisrytmiä ja tiettyjä asioita siltä kannalta, että tarvitaanko vielä muutoksia.

Sirkku Peltola on tyytyväinen tässä vaiheessa harjoituksia etenkin näyttelijöiden osuuteen. Hän katsoo, että nyt näyttelijät voivat selkeästi jo nauttia esiintymisestä, eikä suorittamisessa tarvitse enää kiinnittää huomiota niin paljon esimerkiksi siihen, että muistaako repliikit tai muihin teknisiin yksityiskohtiin.

Kuiskaaja Marja Laitala työn parissa.
Kuitenkin vielä on paljon hiottavaa ja esimerkiksi näyttelijöiden kulkusuunnat on katsottava tarkemmin. Tampereen Työväen Teatterin Suuri näyttämö aiheuttaa tässä suhteessa mietittävää. Miten asettaa näyttelijät niin, etteivät he käännä selkäänsä katsojille mihinkään suuntaan? Ja kuinka tämä toteutetaan käytännössä. Tampereen Työväen Teatterin Suuri näyttämö on iso etenkin Suomen mittakaavassa ja miksei myös maailmankin mittakaavassa.

 Kun yleinen palaute on käyty läpi siirrytään yksityiskohtaisempaan palautteeseen. Nämä eivät vaikuta niin merkittäviltä, mutta on kuitenkin hyvä kitkeä pienetkin virheet pois, etteivät ne juurru näyttelijöille. Esimerkiksi joissakin repliikeissä kuuluu olla tarkkana. Täytyy sanoa repliikit juuri oikealla tavalla, etenkin tietyissä kohdin, jossa repliikillä saattaa olla erityistä painoarvoa. Myös teknisissä seikoissa riittää hiottavaa muun muassa niin sanotussa roudauksessa eli tarpeiston siirtelyssä näyttämöllä, äänessä, valaistuksessa ja lavastuksessa. Toisaalta tässä vaiheessa tehdään vielä repliikkitasolla lisäyksiä. Esimerkiksi Hamedille lisättiin yksi lause hänen repliikin perään, jonka kuiskaaja Marja Laitala kirjoitti muistiin.

Erik Forss
Blogin ylläpitäjä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti