Esittelyssä: Lämminveriset

Äite (Maria Aro) ja Aili (Tuire Salenius) askartelevat lumihiutaleita joulukuvaelmaa varten

AILI: Turha sitä rahaa on kaikesta syyttää tunteet väljenee vanhemmiten oli sitä rahaa tai ei.”

Ailin tokaisu elämän realiteeteista osoittaa näytelmän teeman: talous, raha ja pärjääminen yhteiskunnassa.
Lämminveriset on tyylilajiltaan absurdi kertomus Kotaloiden perheen selviämisestä sillan alla. Henkilöt ovat entisellään, mutta heidän elämäntilanne on mennyt aina vain huonompaan suuntaan.  Heidät on ajettu pois yksiöstään. Äite oli jo luullut, että hänen elämänsä ei voisi kurjemmaksi mennä kuin asua 24 neliön yksiössä yhdessä tyttärensä kanssa, mutta toisin kävi.

Äite (Maria Aro) sillan alla.

 Jos Suomen hevonen oli tyyliltään lähes realistinen ja Yksiöön en Äitee ota, pikemminkin absurdi komedia, on Lämminveriset puolestaan eeppisen, absurdin ja nykyteatterin keinoja yhdistelevä omaperäinen kertomus elämän raadollisuudesta ja ihmisten itsekkyydestä.

Keskiluokkainen Elina, jonka talutusnuorassa hänen miehensä Ismo vaikuttaa olevan, on itsekkyyden perikuva. Elina ja hänen miehensä edustavat keskiluokkaisuutta ja kovaa individualismin, itsekkyyden ja naapurikateuden täyttämää maailmankuvaa. Kotaloiden perhe taas edustaa puolestaan köyhiä, sorrettuja ja yhteiskunnan vähäosaisia. Millainen on näiden kahden vastakkaisen ryhmittymän kohtaaminen? Ovatko he ehdottomasti vastakkaisia toisilleen ja onko yhteiskuntamme todella kaksiajakoinen? Tällaisia kysymyksiä Lämminveriset herättää tehokkaasti.

Ismo (Samuli Muje) keräämässä hiekoitushiekkaa takaisin taustalla Elina (Suvi-Sini Peltola).

 Näytelmän aiheita puidaan konkretian tasolla myös repliikeissä. Kai tokaisee tyttöystävälleen Tiinalle; ”sää ootkin vissiin sellanen suht lämminverinen”, kun hän sanoo tarkenevansa pakkasilla, Tiina sanoo kuitenkin aina pukevansa riittävästi päällensä. Lämminverinen ja kylmyys toimii metaforana pärjäämisestä. Kuinka pärjätä kylmässä maailmassa kun kukaan ei auta? Mitä ihmisen on tehtävä, kun keskiluokkaiset varjelevat vain omia etujaan?

Elämän kovuus ja realiteetit ovat tulleet myös teini-iästä kasvaneen Jaanan osaksi. Jaana on Tiikerin yksinhuoltajaäiti, ja hän tilittää äidilleen ja mummulleen kuinka menestyneiden lapset menestyy ja ”örkkien” lapset floppaa. Kotalat pelkäävät jäävänsä ikuisesti osattomiksi, köyhiksi ja niiksi toisiksi, joiden viereen ei haluta istua luokassa. Jaana kertoo häpeävänsä juuriaan ja köyhyyttä.

Yhä kasvavan individualistisessa Suomessa Kotalat edustavat perhekeskeisiä arvoja. Ja vieläpä laajennettua perhettä. Lämminveriset nostaa esiin syrjinnän kaikkia sillan alla asuvia kohtaan: romanian kerjäläisiä, syrjäytyneitä, alkoholisteja. Vain Kotaloilta löytyy heitä kohtaan empatiaa ja ymmärrystä. Tietyssä mielessä Kotaloiden ja etenkin Kain suhtautuminen elämään on kuin lapsen, he eivät syrji, eivätkä erottele. He vain tekevät parhaansa selvitäkseen.

Romanialaiset ja Kotalat joutuvat lopussa kaikki vankilaan. Kun romanialaiset ja suomalaiset asetetaan samaan tilanteeseen, voi havaita erottelun meihin ja niihin. Miksi tunnen enemmän empatiaa Kotaloita kuin romanialaisia kohtaan? Miksi todellisuudessa romanialaisia, jotka asuvat sillan alla, kohdellaan kuin rikollisia?

Kai (Aimo Räsänen) joutuu tekemisiin virkavallan kanssa (poliisina Toni Harjajärvi).

Lämminveriset päättyy eeppiseen kuvaelmaan, jossa yhdistellään pätkiä aiemmista osista unenomaiseen tyyliin. Äite on kuolemaisillaan ja näkee menneitä tapahtumia kuin filminauhassa. Kai on traktorin päällä ja Hamed kertoo tarinaansa. Tähän ollaan päädytty: betonisillan alle jäätymään.

Erik Forss
Blogin ylläpitäjä

Äite (Maria Aro) perheen sohvalla.

Arvosteluja ja aiheesta muualla:

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kulttuuri/teatteri/armeliaisuus-asuu-sillan-alla-peltolan-naytelmassa/1010697 

http://www.hs.fi/paivanlehti/kulttuuri/TTTn+L%C3%A4mminveriset+menestyi+USAssa/a1362545887591

http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Teatteri/2012/11/29/Maa+oli+niin+kaunis/2012114684709/64

http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/l%C3%A4mminveriset

http://kirjanviemaa.blogspot.fi/2014/03/sirkku-peltola-yksioon-en-aitee-ota.html